Asiakas kaipasi kotonaan jo olevien 40–50-luvun tyylisten kalusteiden seuraksi samanhenkistä puurunkoista sohvaa, joka olisi sekä näyttävä että käytännöllinen. Toiveena oli, että sohvan runko olisi siro ja linjakas kaluste itsessään, ja runkorakenteet saisivat näkyä irtopatjan ja heittotyynyjen alta. Avainsana oli ryhdikkyys: sohvasta haluttiin korkea, jotta siitä on helppo nousta, sekä istumatuntuman tuli olla jämäkkä – löhöilysohvat ovat asia erikseen.

Suunnittelussa lähdimme liikkeelle ilmavuudesta ja kaarevuudesta. Yhdistimme 40–50-lukulaiseen alaspäin kapenevaan jalkamalliin ja laverirunkoon modernimpaa, muodokasta ilmettä kaareutuvilla käsinojilla ja selkänojalla. Sovitimme selkänojan ja käsinojien kaaret yhteen hiukan erikoisemmalla liitosratkaisulla. Laverin nurkkaa korostaa ja koristaa läpitapitettu tasoliitos.

Materiaaliksi valittiin saarni, jonka vaaleus ja ilmeikäs syykuviointi sopi tähän kalusteeseen. Pinta ensin kuultoöljyttiin ja vahattiin sitten värittömällä vahalla. Kuultoöljy puun ja vahakerroksen välissä estää värin syvenemistä, sillä puu haluttiin pitää mahdollisimman käsittelemättömän näköisenä.

Patjan ja heittotyynyt toteutti joensuulainen Verhoilijamestari Staffan. Jämäkän istuinosan salaisuus on kolmikerroksinen patjarakenne, jossa pinnat ovat joustavampaa ja keskiosa tukevampaa vaahtomuovia. Myös heittotyynyt muotoiltiin niin, että ne pysyvät ryhdikkäästi paikoillaan. Tyynyjen ja patjan verhoiluun asiakas valikoi kotimaisen Annala Oy:n tumman kankaan, joka toimii hyvin vaalean saarnin parina

Meillä oli ilo kuulla, että asiakkaan mielestä puurunkoon onnistuttiin tuomaan kaunista muotoilua ja linjakkuutta, ja kuulemma myös testi-istumisen ja -nukkumisen perusteella sohva toimi itse tarkoituksessaankin mainiosti!